Facebook By Weblizar Powered By Weblizar

LSV:n toimiston kesäaukioloajat

LSV:n toimisto on avoinna lähes koko kesän lukuunottamatta seuraavia jaksoja jolloin toimisto on kiinni: to 30.6 ja pe 1.7 sekä ma 18.7.-ti 26.7 välisen ajan.

Kesällä viestit kannattaa lähettää meille osoitteella toimisto@lsv.fi jolloin ne tavoittavat meidät parhaiten. Jos asiasi on kiireellinen voit soittaa toiminnanjohtaja Salla Nazarenkolle puh. +358 44 744 9030.

Toivotamme kaikille oikein rentouttavaa ja hyvää kesää!

13523994_10154230685218433_1631365365_o

 

LSV: Perheenyhdistämistä ei saa kiristää

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry yhtyy jo useiden järjestöjen esittämään huoleen perheenyhdistämisen tiukennuksista. Esityksessä perheenyhdistämisen toimeentuloedellytystä sovellettaisiin myös kansainvälistä suojelua saaviin, jos perheenyhdistämistä ei haeta kolmen kuukauden sisällä turvapaikkapäätöksen saamisesta. Useat eri tahot ovat arvioineet kolmen kuukauden hakuajan käytännössä liian lyhyeksi.

Lapsen oikeuksien yleissopimukseen (60/1991) on kirjattu, ettei lasta tule erottaa vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti (artikla 9), ellei sen ole erikseen arvioitu olevan lapsen edun mukaista. Lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti perheiden jälleenyhdistämiseen liittyvät hakemukset on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti (artikla 10).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2016 julkaisemassa Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa -artikkelissa viitataan useisiin tutkimuksiin, joiden mukaan ilman perhettään maahan muuttaneet kärsivät useammin psyykkisistä häiriöistä ja kotoutuvat huonommin perheestä eroamisen vuoksi. Tutkimusten mukaan lisääntyneen psyykkisen ja somaattisen oireilun on osoitettu liittyvän erityisesti huoleen kotimaahan jääneestä perheestä, ja erossaolon on arvioitu voivan aiheuttaa trauman kaltaisen kokemuksen jatkumista uudessa maassa. Perheestä erossaolon ja perheenyhdistämiseen liittyvien vaikeuksien aiheuttama huoli perheenjäsenistä on artikkelissa viitatun tutkimuksen mukaan todettu olevan tärkein pakolaisten kotoutumista vaikeuttava tekijä, joka näkyy lisääntyneinä työllistymisvaikeuksina sekä ongelmina koulutukseen osallistumisessa. THL:n oma tutkimus on yhteneväinen aiempien tutkimusten kanssa. Tutkimuksessa todettiin erityisesti kurditaustaisten maahanmuuttajien eron lapsuuden perheestään vaikuttavan maahanmuuttajan hyvinvointiin. Yhteys maahanmuuttajien kotoutumiseen ja lapsuuden perheestä erossa oloon näkyi tutkittujen kurdi- ja somalialaistaustaisten kotoutumisessa kun mittarina olivat yksinäisyys, kielitaito ja työttömyys.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun yhteydessä on alusta asti puheissa painotettu onnistuneen kotoutumisen merkitystä, niin humaanilta, yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin, kuin myös yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Nyt esitetyt lakiuudistukset vaikeuttaisivat kuitenkin tutkitusti tärkeää pakolaisten kotouttamisen muotoa, perheen yhdistämistä.

Perheestään erossa olevan pakolaisen voidaan olettaa maksavan yhteiskunnallemme huomattavasti enemmän lisääntyneen psyykkisen avuntarpeen, hitaamman kielenoppimisen ja työkyvyttömyyden vuoksi.

Perheenyhdistämisen estäminen näyttäytyykin epäinhimillisyyden lisäksi myös monilta muilta osin harkitsemattomana.

Julkisessa keskustelussa ovat niin poliitikot kuin viranomaiset kyseenalaistaneet turvapaikanhakijan oikeuden saada lapsia. Naisen fertiili-ikä ei ole loputon, eivätkä lapset synny usein ensi yrittämällä. Turvapaikanhakuprosessit voivat kestää vuosia. On kohtuutonta vaatia pidättäytymistä lapsensaannista, kun rinnalla on ihminen, jonka kanssa perheen haluaa perustaa. Viranomaisten sekaantumista ihmisten lisääntymisoikeuteen ei pidetä sivistysvaltiolle soveliaana toimintana.

Julkisuudessa on keskusteltu myös siitä, onko pakolaisella oikeus pakolais-statukseen, jos hän käy joskus päätöksen saatuaan kotimaassaan. Tutkimusten mukaan oleskeluluvan saaneet kokevat suurta huolta ja syyllisyyttä perheen jättämisestä kotimaahansa. Monien pakolaisten lähtömaissa perhekäsitys on laajempi, jopa merkityksellisempi kuin Suomessa. Lääkärin vastaanotollani pakolaisena tulleiden kanssa keskustellessani olen usein kuullut kotimaassa vierailun syyn olevan perheenjäsenen sairastuminen tai kuolema. Kotimaassaan vierailleiden pakolaisten avuntarve arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Siten on kohtuutonta kyseenalaistaa pakolaisen pitkäaikainen turvattomuus asua maassa, jossa hän päättää vierailla lyhyen aikaa mahdollisesti erityistä tarkoitusta varten.

Toivomme tänään päättäjiltä Lastenoikeuksien yleissopimuksen mukaista, ihmisarvoa kunnioittavaa ja harkittua päätöksentekoa.

Emma Lommi, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

65 prosenttia, 9 euroa – sidonnaisuuskeskustelua on syytä jatkaa

Lääketeollisuus ry:n jäsenyritykset julkaisivat toukokuun lopussa 2016 ensi kertaa terveydenhuollon ammattilaisille maksamansa asiantuntijapalkkiot, matkakulut ja vastaavat etuudet. Huomioitavaa on, se että omissa tiedotteissaan Lääketeollisuus puhui ”tiedoista, jotka koskevat yhteistyötä”; sanaa ”taloudelliset sidonnaisuudet” ei tiedotteessa käytetty. Tietoinen ja ymmärrettävä viestintäkulma, joka kiinnittää huomion nimenomaan yhteistyöhön, joka on ilmiönä toki välttämätön.

Helsingin Sanomat tarttui asiaan pääkirjoituksessaan ihmetellen sitä, miksi vain 65 prosenttia etuuksia saaneista terveydenhuollon ammattilaisista antoi luvan nimensä julkistamiseen.

Itse en usko, että suurin ongelma on nimensä julkistaneiden tai julkistamatta jättämisen määrä. Moni suomalainen – muukin ammattilainen kuin lääkäri, ei mielellään kerro tulojaan – olivat ne sivu- tai päätuloja. Sitä paitsi tehdystä työstä on saatava palkkio. Huomion arvoinen olisi sekin prosentti lääkäreistä, joka ei tällaista yhteistyötä lainkaan tee; heitäkin on paljon.

Voisiko tutkimusrahoitusta avata?

Järjestelmä on kuitenkin vielä monestakin syystä epätäydellinen.

Ensinnäkin sidonnaisuusilmoitus sisältää lääkeyritysten yksittäisille lääkäreille maksamat koulutus- ja konsultointikustannukset sekä tietyt matkakulut. Tutkimusrahoitus sekä suuret institutionaaliset yhteistyösopimukset eivät ole julkisia. Lääketeollisuus ry ilmoitti sen jäsenyrityksien investoineen Suomeen viime vuonna 220 miljoonaa euroa. Tästä rahasta suurin osa kului tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tuotantoon. Moni tutkijalääkäri saa siis lääkeyritykseltä palkkaa, mutta näitä summia ei julkisteta.

Lääketeollisuuden tuki lääketutkimukselle on itsessään tärkeä asia. Se mahdollistaa kliinisten lääketutkimusten tekemisen Suomessa, tuo lääketutkimukseen akateemista riippumattomuutta ja ylipäätään mahdollistaa uusien hoitojen kehittymisen. Myös lääkäreistä suuri osa suhtautuu siihen myönteisesti. Miksi se ei siis ole avoimempaa?

Ongelma järjestelmässä on myös siinä, että ilmoitusvelvollisuus koskee vain lääkkeitä. Laiteteollisuuden, IT-järjestelmämyyjien ja muiden tahojen harjoittama yhteistyö ei kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin laisinkaan.

Kolmas ongelma on tiedon hajanaisuus. Sitkeinkään kansalainen tuskin jaksaa käydä joka ikisen yrityksen, joita on Lääketeollisuus ry:n sivuilla linkattuna yli 30, sivuilla katsomassa pienellä präntättyjä tilastoja. Taulukot eivät ole yhdenmukaisia: joissakin edunsaajat ovat etunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, toisissa sukunimen, ja niin edelleen.

Vanha kunnon ”kahvikuppisääntö”

Sidonnaisuudesta puhuttaessa muistan joskus sanotun, että kupin kahvia voi nauttia jonkun muun piikkiin, mutta jo ilmainen lounas on sidonnaisuus.

Pikaisesti katsoen lääketeollisuuden edustajien sekä lääkäreiden tekemän yhteistyön summat eivät ole suurensuuria – yhdeksästä eurosta 19 000:een – viisinumeroinen luku on jo poikkeus. Toisaalta sama lääkäri on voinut tehdä yhteistyötä useamman lääkeyrityksen kanssa. Yhteistyötietoja ei löydy mistään yhdestä paikasta keskitetysti. Itse asiassa moni lääkäri kokee, että yhteistyötä pitää tehdä kaikkien, mieluiten kilpailevien, lääkeyritysten kanssa; silloin uskottavuus kärsii vähiten.

Lisäksi keskustelu siitä, miten ja missä vaikuttamista oikeasti tapahtuu, on edelleen vaillinaista. Me LSV:ssä muistutamme omassa esitteessämme ”Terve suhde lääketeollisuuteen”, että myös mainonta ja markkinointi vaikuttavat lääkäreihin. Tutkimuksissa on havaittu, että mitättömiltäkin tuntuvat lahjat – kuten logoilla varustetut kynät ja lehtiöt – vaikuttavat lääketieteen opiskelijoiden asenteisiin ja sittemmin heidän kirjoittamiinsa lääkkeisiin. Digiaikana yritykset osaavat käyttää myös algoritmejä ja suunnata lääkäreille kohdennettua mainontaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Jokaisella yhteiskunnassa toimivalla henkilöllä on sidonnaisuuksia. Lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten sidonnaisuuksien julkisuus ja jatkuva pohdiskelu on kuitenkin erityisen tärkeää, sillä harva potilas pystyy tekemään valistuneita päätöksiä lääkkeistä. Potilaan ja lääketeollisuuden paras eivät aina kohtaa. Oikeastaan onkin ironista, että lääkärien jatkokoulutus on niin vahvasti lääketeollisuuden varassa. Vanha ajatus prosenttiliikkeestä, jossa yksi prosentti sote-menoista budjetoitaisiin riippumattomaan jatkokoulutukseen, ei kuulosta huonolta.

Joka tapauksessa Lääketeollisuus ry:n ilmoitus on liike oikeaan suuntaan. Vähintäänkin se pitää huolen siitä, että kerran vuodessa asia nousee julkiseen tarkasteluun ja keskusteluun.

Sinä päivänä, kun nimensäkin antaa julki sata prosenttia, ollaan jo hyvässä tilanteessa.

Salla Nazarenko

Kirjoittaja on YTM, LSV:n toiminnanjohtaja ja Transparency Suomi ry:n hallituksen jäsen. Tämän bloggauksen tekoon osallistuivat LSV:n politiikkajaoston aktiivit.

LSV järjestää Oma Kapua- matkan Peruun – lue lisää ja osallistu elämäsi seikkailuun!

LSV järjestää Oma Kapua -matkan Peruun – lue lisää ja osallistu elämäsi seikkailuun!

Oma Kapua Peru -kampanjassa vapaaehtoiset keräävät varoja seksuaaliterveyden edistämiseen Perussa sekä kapuavat 4200 metrin korkeuteen vaelluksella Machu Picchulle. Haku Oma Kapua -tiimiin on auki!

Kapua kerää varoja kehitysmaiden auttamiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Kapuamalla on kerätty vuodesta 2006 jo yli 600 000 euroa kehitysmaiden tukemiseksi lähes 200 vapaaehtoisen kapuajan voimin.

Oma Kapua Peru -tiimiin haetaan henkilöitä, joita yhdistää haave kiivetä vuorelle ja halu kerätä varoja seksuaaliterveyden edistämiseksi Perussa. Aiempaa vuorivaelluskokemusta ei tarvita.

Alkuperäistä matkustusajankohtaa myöhäistettiin kesältä marraskuulle suuremman osanoton mahdollistamiseksi. Oma Kapua Peru -tiimi matkaa marraskuussa 2016 Peruun tutustumaan LSV:n vetämään projektiin. Tämän jälkeen ryhmä vaeltaa Salcantay trekkiä pitkin Machu Picchulle. Vaelluksella liikutaan korkeimmillaan 4200 metrin korkeudessa. Kapuajat keräävät varoja ja tiedottavat kampanjasta Suomessa.

Ilmoittaudu mukaan Oma Kapua Peru -tiimiin 1.8.2016 mennessä sähköpostitse info@kapua.fi.

Mukaan voivat hakea kaikki täysi-ikäiset, kehitysmaiden tukemisesta kiinnostuneet henkilöt. Sinun ei tarvitse olla lääkäri hakeaksesi mukaan tiimiin. Kerro viestissä hieman itsestäsi, sekä siitä, miksi haluaisit olla osa Oma Kapua Peru -tiimiä. Valitsemme tiimin korkeintaan 15 Kapuajaa heti elokuun alussa, jonka jälkeen sovimme matkan tarkemman ajankohdan marraskuulle ja aloitamme varainhankinnan.

Oman keräystavoitteen voit asettaa itse, suositeltu minimitavoite on kuitenkin 1000 euroa. Kapuajat saavat oman keräyssivun sekä tuen ja materiaalit varainhankintaan. Ryhmään valitut saavat lisäksi henkilökohtaisen konkarikapuajan tuen. Konkarit ovat jo kerran Kapuan kokeneita, aiempiin hankkeisiin osallistuneita henkilöitä. Konkarit toimivat vertaistukena ja tukevat varainhankinnassa sekä matkaan valmistautumisessa.

Osallistujat maksavat matka- ja muut osallistumisesta aiheutuvat kulut itse. Osallistumismaksu Oma Kapua Peru -hankkeeseen on 124 euroa.

Lue lisää Kapuan verkkosivuilla ja tutustu myös Oma Kapua Peru -matkaohjelmaan. Oma Kapua Peru -matka maksetaan suoraan matkatoimistolle.

Lisätietoja hankkeesta:
Kapua: Suvi Aarnio, suvi@kapua.fi, p. 050 440 5534
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry: Helena Tikkanen, helena.tikkanen@lsv.fi
tai Mariia Karppinen, mariia.karppinen@lsv.fi

Kapua-nettiin

 

banneri

Lecture on Zika virus epidemic 14.6.

Aika/time: Ti/Tue 14.6.2016 klo/at 17.00-19.00

Paikka/place: Biomedicum 1, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki

Luennot/lectures:

The Zika virus epidemic in Brazil

Marcos Dias, Professor at Oswaldo Cruz Foundation (Fiocruz), Rio de Janeiro, Brazil

Public health preparedness and response to Zika epidemic – Finnish perspective

Jussi Sane, Senior Researcher, Epidemiologist, The National Institute for Health and Welfare (THL)

Zika virus prolonged maternal viremia and isolation from fetal brain in congenital infection with severe fetal brain abnormalities

Olli Vapalahti, Professor of zoonotic virology, University of Helsinki

Tilaisuus on maksuton. No fee.

Tilaisuuden järjestävät David Livingstone –seura, Suomen Gynekologiyhdistys ry ja Lääkärin Sosiaalinen Vastuu. Tilaisuuden järjestämiseen on saatu Ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea.

Tästä tapahtuman Facebook-sivulle:

https://www.facebook.com/events/1127980250581427/

Zika-evening_DLS_PSR_SGY_2016-06-14

BLOGI: Monikanavarahoitus puretaan, ja hyvä niin

Merja Metsä-Heikkilä

9.6. 2016

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahat tulevat monesta lähteestä. Rahoittajia ovat kunnat ja valtio, kansalaiset verojen, vakuutus- sekä asiakasmaksujen välityksellä, työnantajat sekä yksityiset vakuutusyhtiöt.

Sote-uudistuksen yksi päämäärä on säästöjen lisäksi rahoituksen yksinkertaistaminen. Konkreettisimmin tämä näkyy kansalaisille muun muassa yksityisten lääkärikäyntien ja tutkimusten Kela-korvausten poistamisena. Tämä on herättänyt kansalaisten keskuudessa vilkkaan keskustelun, josta ei ole puuttunut väärinkäsityksiä. Matkakorvausten ja lääkehoidon korvausten järjestäminen on vielä selvittämättä.

Mitä vikaa Kela-korvauksissa?

Kela on korvannut asiakasmaksun palautuksena pienen osan yksityisistä terveydenhuoltopalveluista kuten lääkärinpalkkioista ja laboratorio- ja muista tutkimuksista. Esimerkiksi lääkärikäynnin korvaus on vuosien saatossa kutistunut niin, että se vastaa suuruudeltaan käytännössä enää suunnilleen yksityisen lääkäriaseman perimää toimistomaksua.

Vaikka korvaus yksittäiselle potilaalle on pieni, yksityisten lääkärikäyntien volyymi on niin suuri, että rahasummalla on merkitystä kansantaloudelle. Maksaja – tässä tapauksessa Kela – ei myöskään juuri mitenkään pääse valvomaan, miten tuo rahasumma käytetään. Asiakas on vapaa hakeutumaan esimerkiksi erikoislääkärille, vaikka vaiva hoituisi yleislääkärinkin vastaanotolla ja lisäksi yksityislääkäri voi määrätä tutkimuksia, joiden välttämättömyyttä kukaan ei voi valvoa. Potilas kokee olevansa ”maksava asiakas” ja siten oikeutettu toivomiinsa tutkimuksiin.

Yksityisen terveydenhuollon maksut ovat tasaisesti nousseet viime vuosina. Yhden laboratoriotutkimuksen hinta potilaalle yksityisen lääkärikeskuksen laboratoriossa voi olla jopa viisinkertainen vaikkapa julkisen sairaalan vastaavan kokeen kuntalaskutushintaan verrattuna. Jos erikoislääkärin käyntipalkkio on 80 euroa ja lääkärikeskuksen toimistomaksu 15 euroa, on selvää, että yksityiset palvelut eivät juuri ole vähävaraisten käytettävissä kuin poikkeustapauksissa.

Tarvitaan palvelulupauksen selkeyttämistä

Mats Brommelsin johtama sote-uudistusta pohtinut työryhmä esittää monikanavarahoituksen purkamista, joskin tapa, jolla millä Kelan jakamat etuudet mahdollisesti integroidaan muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jää epäselväksi. Lakisääteisen työterveyshuollon – johon sairaanhoito ei sisälly – työryhmä jättäisi rahoituksen osalta ennalleen mutta huomauttaa, että työterveyshuollon toimintaa tulisi palauttaa enemmän ennaltaehkäiseväksi.

Monikanavarahoituksen purkaminen on askel kansalaisten tasa-arvon suuntaan ja siten kannatettavaa. Asiaan liittyy kuitenkin monia kysymyksiä ja ratkaisua vaativia kohtia. Tähän saakka julkinen terveydenhuolto on tarjonnut yleislääkärin palvelut terveyskeskuksissa ja erikoislääkärin palvelut pääosin sairaaloissa. Niinpä perusterveydenhuollosta erikoislääkärin konsultaatioon pääsy on ollut lähetekäytännön ja jonojen vuoksi hidasta ja byrokraattista. Perusterveydenhuollossa ei ole juuri ollut tarjolla erikoislääkäreiden palveluja, mutta yksityiset lääkärikeskukset sen sijaan tarjoavat laajasti lähes kaikkien erikoisalojen vastaanottoja.

Avoterveydenhuollon lääkärikäynneistä jo kolmasosa toteutetaan yksityisesti. Joukossa on runsaasti käyntejä, joita ei voi pitää terveyden ylläpitämisen tai edistämisen kannalta välttämättöminä tai edes tarpeellisina, mutta kaikkien tarpeellisten käyntien yhtäkkinen siirtäminen julkisiksi palveluiksi ei ole realistista.

Terveydenhuollon osalta sote-uudistus edellyttää tarkkaa pohdintaa siitä, mitä palveluja kansalaisille tuotetaan julkisin varoin, toisin sanoen palvelulupauksen selkiinnyttämistä. Yksityisten erikoislääkäripalvelujen käyttö on myös yleistä ja uudistuksen yhteydessä olisikin viisasta pohtia, voisiko joidenkin keskeisten erikoisalojen palveluja tarjota myös julkisessa perusterveydenhuollossa konsultaatiopalveluina. Mikäli tähän päädytään, joudutaan pohtimaan, palkataanko terveyskeskuksiin esimerkiksi osa-aikaisia erikoislääkäreitä vai toteutetaanko palvelu maksusitoumuksella.

Täysin yksityisetkään palvelut eivät katoa

Yksityinen sektori ei häviä Kela-korvausten lakattuakaan. Osa potilaista tulee käyttämään edelleen yksityisia palveluja ja maksaa sen omasta pussistaan. Maksukykyisille se ei ole ongelma ja ero entiseen Kela-korvattuun hintaan on melko pieni. Myös sairauskuluvakuutukset tulevat lisääntymään, tämä on nähty jo lasten kohdalla. Terveydenhuollon epätasa-arvo ei siis katoa sote-uudistuksen myötä. Perusterveydenhuollon resurssiongelmat ovat ruokkineet vuosikausia yksityisen terveydenhuollon kasvua ja opettaneet kansalaiset käyttämään näitä palveluja. Välttämätöntä kuitenkin on, että uudistus takaa kaikille kansalaisille julkiset, riittävät, laadukkaat ja helposti saavutettavat avoterveydenhuollon palvelut kohtuukustannuksin. Aika näyttää, miten tämä toteutuu.

Kirjoittaja on LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri sekä LSV:n varapuheenjohtaja.

 

Whitetail for LSV-hyväntekeväisyysmyyntitapahtuma 20.6.

Tervetuloa eettisiä ja ekologisia vaatemallistoja valmistavan Whitetailin ja LSV:n yhteiseen hyväntekeväisyysmyyntitapahtumaan tänään ma 20.6 klo 17:30 Kahvila Tyyniin Töölönlahdelle! Myynnissä Whitetailin SS16 ja Basics malliston tuotteita alennetuin hinnoin. Whitetail lahjoittaa 10 % myynnistään LSV:n hankkeisiin.

Tule mukaan tekemään löytöjä ja tukemaan terveyttä edistävää työtä!

Tästä tapahtuman Facebook-sivulle:
https://www.facebook.com/events/237360899970717/

Kahvila Tyyni, Helsinginkatu 54, Töölönlahti.

Lisätietoa Whitetailin tuotteista: http://www.whitetail.luxury/

 

13316998_1744464929175013_3837296028752218801_o

”Pahan palveluksessa – ja joskus hyvänkin” -kokemuksia lobbaamisesta

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja Global Clinicin yhteistilaisuus:
”Pahan palveluksessa – ja joskus hyvänkin” – kokemuksia lobbaamisesta

“Mitä on lobbaaminen? Kuka sitä tekee?  Miksi lobbaustaidot olisivat tärkeitä myös järjestöaktiiveille?”

Lobbaamisen salaisuuksia avaa pitkän linjan vaikuttajaviestijä, entinen viestintäyrittäjä Kimmo Collander

Paikka: Kulmahuone, Siltasaarenkatu 15

Aika: maanantaina 6. 6. klo 18. Kutsu myös tässä.

Tästä tapahtuman Facebook-sivulle:

https://www.facebook.com/events/226822877699476/

Kaikki tervetuloa!

 

6.6. kutsu (1)

LSV etsii osa-aikaista talouskoordinaattoria äitiysloman sijaisuuteen alkaen 15.8.2016

LSV etsii osa-aikaista talouskoordinaattoria äitiysloman sijaisuuteen alkaen 15.8.2016.

Talouskoordinaattori vastaa LSV:n kehitysyhteistyöhankkeiden taloushallinnosta sekä muun taloushallinnon koordinaatiosta, toteuttaa budjettiseurantaa, seuraa kassavirtaa ja tuottaa ajantasaista talousinformaatiota LSV:n hallituksen, toimiston ja jaostojen käyttöön.

Edellytämme tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, aikaisempaakokemusta taloushallinnosta ja -suunnittelusta sekä kirjanpidon perusteiden tuntemista.

Tehtävässä menestyminen edellyttää erinomaista englannin- ja suomen kielen taitoa, hyviä tietoteknisiä taitoja (etenkin Ms. Excel), oma-aloitteisuutta sekä valmiutta itsenäiseen tiedonhankintaan.

Arvostamme hyvää kokonaisuuksien hallintaa, matkustusvalmiutta sekä valmiutta toimia monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Arvostamme lisäksi kehitysyhteistyön tuntemusta ja kokemusta hanke- ja järjestötaloushallinnosta sekä valmiutta toimia vapaaehtoisten tukena. Kokemus erilaisten rahoitusinstrumenttien hallinnasta (ml. ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankerahoitus, RAY, suomalaiset ja kansainväliset säätiöt) on eduksi.

Tehtävä on 70 prosenttia koko ajasta (26 tuntia viikossa tai sopimuksen mukaan) ja sopimus tehdään aluksi määräaikaisena 31.12.2016 saakka. Sen jälkeen sopimus jatkuu hankerahoituksen volyymista riippuen osa- tai kokoaikaisena elokuun 2017 loppuun.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan tehtävän pitkään toimineessa ja alati kehittyvässä lääkärijärjestössä pienessä, mutta energisessä työyhteisössä.

Työ alkaa 15.8.2016. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan sähköpostitse 10.6. klo 17 mennessä toiminnanjohtaja Salla Nazarenkolle osoitteeseen salla.nazarenko@lsv.fi. Viestiin otsikoksi ”talouskoordinaattori.”

Haastattelut pidetään 21. – 22.6. virka-ajan jälkeen.

Lisätietoa tehtävästä antavat:

  • Sini Karusto, talouskoordinaattori, tiistaina 7.6. klo 10 – 12, sekä keskiviikkona 8.6. klo 14 – 16 puh 044 744 9133
  • Salla Nazarenko, toiminnanjohtaja, maanantaina 6.6. klo 13 – 15, sekä torstaina 9.6. klo 9 – 11 puh 0447449030

Ilmoitus löytyy myös tästä.