Äitiyshuoltoa Angolassa

Birgitta Lång, projektin suomalainen vastuulääkäri

Angolan äitiyskuolleisuus on maailman pahimpia ( noin 1 % ) ja alle 1/3 synnytyksistä hoidetaan sairaaloissa/terveyskeskuksissa.

Suomen äitiyskuolleisuus on alle 0,01 % ja 99-100 % synnytyksistä hoidetaan sairaaloissa.

"Kuolema aina sattuu, mutta äidin kuolema sattuu eniten" sanoo angolalainen synnytyslääkärikollegani, joka on pitkään taistellut Angolan korkeata äitiyskuolleisuutta vastaan. Hän on myös henkilökohtaisesti joutunut kärsimään siitä menettäessään vaimonsa synnytyksen jälkeiseen veren-vuotoon. Teimme pitkään yhteistyötä sekä Lubangon Naistenklinikalla että maakunnan äitiyshuoltoryhmän työnohjausmatkoilla perifeerisiin synnytyssairaaloihin. Viime vuonna hän siirtyi WHO:n rahoittamaan malariaprojektiin, missä sekä työolosuhteet että palkka ovat paremmat. Siinä hän kuitenkin jatkaa kamppailuaan äitiyskuolleisuutta vastaan, sillä malaria on Lounais-Angolan pahin "äidintappaja". Malarian tartuntariski on alueella vaihteleva, laskien kuivankauden aikana jolloin tautia levittäviä hyttysiä on vähän. Tästä seuraa heikentynyt immuniteetti ja vakavia malaria-kohtauksia, varsinkin raskaana olevilla, joiden infektioresistenssi jo raskauden seurauksena on heikentynyt.

Angolan äitiyskuolleisuus on maailman pahimpia, (arviolta) noin 1700/100.000 elävänä syntynyttä kohti. Luku on, kuten monissa muissakin kehitysmaissa, laitostilastoihin pohjautuva arvio. Kotona tapahtuvat kuolemat jäävät usein rekisteröimättä. Obstetriselta kannalta hyvissä maissa tämä luku on alle 10/100.000, Suomessa noin 5. Malarian lisäksi angolalaisia äitejä menehtyy usein synnytysvuotoihin, erityisesti kotisynnytyksissä. Malaria, raskausmyrkytys ja synnytysepäsuhtatapaukset ehtivät yleensä sairaalaan, mutta raju synnytysvuoto vie äidin jo kotona tai matkalla sairaalaan. Äidin kuoltua harvat vastasyntyneetkään jäävät eloon.

Angolan maaseudulla vain 5 - 10 % synnytyksistä tapahtuu laitoksissa ja kaupungeissakin alle puolet äideistä hakeutuu synnytyslaitoksiin. Tähän löytyy monia syitä; vanhat perinteet ja tietämättömyys, epäluulo sairaaloita kohti, (nuorten) naisten heikko sosiaalinen asema, kuljetus-ongelmat, henkilökunnan riittämätön ammattitaito ja -moraali, sairaaloiden huono varustetaso ja lääkepula..... Äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi on tärkeää, että suurin osa äideistä synnyttää laitoksissa, missä lääkkeiden lisäksi on mahdollisuus verensiirtoihin, imukuppisynnytyksiin, kaavintoihin ja keisarileikkauksiin, sekä asianmukaisesti koulutettua henkilökuntaa. Angolan terveydenhuoltoverkosto on vielä harva, mutta hallitus rakentaa uusia sairaaloita ja kaupungeissa perustetaan myös yksityisiä klinikoita. Kätilökoulutus on aloitettu useissa maakunnissa ja sairaanhoitajille järjestetään obstetrista lisäkoulutusta. Valtion sairaalat ja terveyskeskukset tarjoavat ainakin toistaiseksi palvelunsa ilmaiseksi tai huokein hinnoin, mutta lääkkeistä ja sairaankuljetuksesta on huutava pula.

Vuodesta 2005 lähtien LSV:llä on Lounais-Angolassa projekti, jonka tarkoituksena on parantaa laitossynnytyksien edellytyksiä. Projektin puitteissa pyritään takaamaan obstetristen peruslääkkeiden ja tarvikkeidensaatavuus lääke-ja hoitovakuutuksen avulla. Hankkeen toimintaan kuuluu myös henkilö-kunnan koulutus ja valistustyö perinteisten johtajien ja kansan keskuudessa. Suomen ulkoministeriö on tässä vaiheessa myöntänyt hanketukea vuosille 2005-2007. Mikäli saamme tähän jatkoaikaa, laajennamme toimintaa vielä sairaankuljetuspuolelle. Synnytysyksiköistä 10-15 km päässä sijaitsevissa kylissä on tarkoitus kokeilla aasien ja polkupyörien vetämiä (kuljetus)kärryjä synnyttäjien ja muiden päivystyspotilaiden sairaalaan kuljettamista varten. Ainakin "polkupyöräambulansseista" on lupaavia kokemuksia muualta kehitysmaista.

Projekti toimii Matalan ja Quipungon kunnissa, jotka sijaitsevat 150-200 km Lubangon kaupungista itään. Alueella on arvioilta 400.000 asukasta ja 18.000 synnytystä vuodessa, joista ainoastaan 2.000 hoidetaan alueen kolmessa synnytyssalissa. Äitiysneuvolassa käydään ahkerammin, noin puolet raskaana olevista käy neuvolassa ainakin kerran raskauden aikana. Lääkäreitä alueella ei juuri ole, mutta kätilöt hoitavat tarvittaessa imukupit, kaavinnat ja verensiirrot. Aluesairaalan kokeneet instrumenttihoitajat tekevät keisarileikkauksia ja muita henkeä pelastavia leikkauksia hyvin tuloksin. Kyseinen leikkaussali palvelee koko maakunnan keski- ja itäosia, arvioilta 700-800.000 asukasta ja on pahasti alimitoitettu. Uusi sairaala on onneksi jo rakenteilla ja siihen on luvattu kaksi kirurgia ja yksi gynekologi.

Alueen äitiyskuolleisuus on hyvin korkea. Aluesairaalassa, johon tuodaan paljon huono-kuntoisia synnyttäjiä sekä muista synnytyssaleista että kotoa, kuolee peräti 3 % synnyttäjistä. Terveys-keskuksienkin äitiyskuolleisuus on korkea, noin 1000/100.000 elävänä syntynyttä. Noin 10 % sikiöistä syntyy kuolleina, useimmiten pitkittyneiden synnytyksien, malarian tai toksemian seurauksena. Potilaiden myöhäinen saapuminen sairaalaan sekä krooninen lääke- ja varustepula ovat suurimmat vaaratekijät. suurimmat vaarat eloonjäämiselle.

LSV:n projekti pyrkii turvaamaan tärkeimpien synnytyslääkkeiden ja varusteiden saannin vakuutusidean tapaan. Projektin piiriin tuleva nainen maksaa alkuraskaudessa kuutta Euroa vastaavan summan paikallisessa rahassa. Sillä hän saa kaiken tarvitsemansa lääkityksen ja synnytystarvikkeet niin normaalia raskautta varten kuin komplikaatioidenkin ilmaantuessa. Pakettiin kuuluvat keisarileikkaus-tarvikkeet, malarialääkkeet ja muiden yleisten sairauksien hoito sekä myös vauvan tarvitsema lääkitys ensimmäisen elinkuukauden aikana. (Kuuden euron )osallistumismaksusta lääkkeiden ja tarvikkeiden osuus on neljä euroa, rahdin ja tullin osuus on yksi euro ja paikallisiin hallintokuluihin käytetään yksi euro. LSV:n projekti maksaa ensimmäiset lääkkeet 4000:lle asiakkaalle, minkä jälkeen seuraavat lääkeostokset maksetaan kerätyillä osallistumismaksuilla. Näin taataan projektin jatkuvuus.

Asiakashankinta ja lääkejakelu aloitettiin huhtikuussa 2006. Alkuepäröinnin jälkeen raskaana olevat naiset alkoivat tulla mukaan tyydyttävässä määrin alkuvuodesta 2007. Tällöin ensimmäiset asiakkaat olivat jo synnyttäneet ja saaneet kaikki tarvitsemansa lääkkeet ja hoitotarvikkeet näyttämällä asiakaskorttinsa. Suurin syy osallistumiseen näyttää olevan malariakohtaus, johon lääkkeet yksityisessä apteekissa maksavat yli 10 Euroa. Tästä johtuen projektin malarialuvut ovat suhteellisen korkeat, mutta viiveettä annettu hoito sekä säännöllinen ennaltaehkäisevä lääkitys ovat lopettaneet uusintamalariat projektin piiriin tulleilta äideiltä lähes kokonaan. Angolalaisten ohjeiden mukaan malariaa hoidetaan kiniinillä alkuraskaudessa ja artesunaatti-amodiakiini yhdistelmällä keski-ja loppuraskaudessa. Vakavaa malariaa hoidetaan aina suonensisäisellä kiniinillä. Ennaltaehkäisyyn käytetään sulfadioksiinia ja pyrimetamiinia (Fansidar) 2-3 kertaa raskauden aikana. Nämä lääkkeet ovat ainakin toistaiseksi tehokkaita, mutta virallinen jakelu on ollut hyvin puutteellista ja "vapaan markkinan" hinnat säälittömän korkeat.

Projektia suunniteltaessa toivottiin melkein kaikkien asiakkaiden synnyttävän laitoksessa, mutta laitossynnytyksiä on toistaiseksi ollut vain vaatimattomat 25 %. Myös keisarileikkaustarve on osoittautunut jonkin verran odotettua pienemmäksi; vain 3 %. Leikkaus tehdään yleensä vain äidin indikaatiolla eikä esimerkiksi epäiltäessä sikiön huonovointisuutta.

Paikalliset kätilöt ovat pientä "top-up" maksua vastaan hoitaneet hankkeen lääkejakelun sekä diagnoosien ja lääkekulutuksen tilastoinnin. Mitään merkkejä lääke- tai asiakasmaksuvarkauksista ei ole havaittu, hoitonormeja on seurattu tyydyttävästi ja tilastointikin on jotain alkuvaikeuksia lukuun ottamatta hoidettu. Allekirjoittanut / Toinen allekirjoittaneista on työskennellyt Angolassa neljä kuukautta vuodessa ja tänä aikana opastanut henkilökuntaa lääkkeiden käytössä ja tilastoinnissa. Muuna aikana ohjauksesta ja seurannasta vastaa maakunnan äitiyshuoltoryhmä. Projektin hallintokokous on pidetty 2-4 kertaa vuodessa Siinä ovat mukana vastuukätilöt, kunnan johtava sairaanhoitaja, kunnanhallituksen edustaja, tärkeimmät perinteiset johtajat sekä kirkon edustaja.

Projektiin kuuluu myös valistustyötä. Joka synnytysyksikön ympäristöstä on valittu kahdeksan kylää, korttelia tai toriyhteisöä, joiden kanssa kokoonnutaan joka kolmas kuukausi. Projektitiedottamisen lisäksi on keskitetty puhumaan synnytyksiin liittyvistä riskeistä. Tärkein aihe on ollut synnytysvuodot, (vaihda välimerkki pilkuksi) riskisynnyttäjien tunnistaminen sekä se, miten kotona tulee toimia odotettaessa kuljetusta sairaalaan. Kansalaisten ja kätilöiden vuorovaikutus näissä kokouksissa tulee varmaankin lisäämään laitossynnytysten hyväksyntää.

Hyvä loppu projektille olisi nähdä äitien tulevan omin voimin tai aasiambulanssilla hyvin varustettuihin synnytyslaitoksiin ammattitaistoisten kätilöiden hoiviin....

TUE PROJEKTIA

Tili: 800019 - 1181876, Angola-viite 1575