Kampanjakummit

Työpäivä maailmalle -kampanjaan osallistuu joukko tuttuja kasvoja. Kampanjakummeihin ja heidän viesteihinsä voit tutustua alla.

Tartu haasteeseen ja lahjoita – tehdään yhdessä terveempi maailma!

Kevään 2017 kampanjakummi Antti Sajantila

Maailmassa tarvitaan juuri nyt ihmisiä, jotka osallistuvat työpanoksillaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kehittämiseen ja vaativat maansa hallituksilta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista. Lääkärit ovat koulutuksensa ja asemansa puolesta ensirivin tietäjiä, taitajia ja toteuttajia tässä työssä.

Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen tarkoittaa ei-lääketieteellisistä syistä tapahtuvaa ulkoisten sukuelinten osittaista ja kokonaan poistamista tai niihin tehtävää muuta vahingoittamista. Maailmassa on arvioilta 200 miljoonaa tämän toimenpiteen läpikäynyttä naista ja tyttöä ja noin 300 miljoonaa on vaarassa joutua silvotuksi. Silpominen aiheuttaa monia mielenterveyteen ja seksuaaliterveyteen liittyviä välittömiä ja pitkäaikaisia haittoja. Vaikka silpomisen taustalla on usein paikallisesti hyväksytyt kulttuuriset perinteet, on se naisia alistavaa ja sen taustalla on usein alhainen koulutustaso. Silpominen on selkeä naisiin kohdistunut väkivallan muoto ja ihmisoikeusoikeusloukkaus.

Huhtikuussa 2017 alkava LSV:n Bimwili-projekti Tansaniassa tähtää väkivaltaa kohdanneiden naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseen taiteen ja lääketieteen keinoin. Bimwili on projektina ainutlaatuinen, koska taiteen kautta naiset ja tytöt voivat löytää oman kertomuksensa, jota täydennetään lääketieteellisillä perustiedoilla.

Uskon, että Bimwili-projektin ulottuvuus naisten elämään on poikkeuksellisen tärkeä. Siksi Bimwili-mentorina toimiminen on minulle etuoikeus!

Antti Sajantila, LT, professori, oikeuslääketieteen erikoislääkäri

Helmikuun 2017 kampanjakummi Ilkka Taipale

Lääkärin Sosiaalinen Vastuu toimii ja vaikuttaa siellä, missä ihmisyyttä tarvitaan. Me olemme syrjäytyneimpien parissa kotimaassa ja maailmalla ja me toimimme, jotta ydinaseet, ihmiskuntaa uhkaavaa suurin vaara saadaan torjutuksi. Aseiden rahat köyhyyden poistoon, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tasa-arvon luomiseen! Tule sinäkin tukemaan LSVtä!

Ilkka Taipale, Lääketieteen tohtori, psykiatri ja sosiaalilääketieteen dosentti

Joulukuun kampanjakummi Hasse Karlsson

Tieto traumaattisten kokemusten negatiivisista vaikutuksista sekä psyykkiseen että somaattiseen terveyteen lisääntyy nopeasti. Nepalissa, jossa ihmiset ovat köyhyyden lisäksi kärsineet sekä sisällissodasta että maanjäristyksestä ovat tällaiset kokemukset erityisen tavallisia.

LSV:n työ toisaalta psykiatrisiin sairauksiin liittyvän stigman vähentämisessä ja toisaalta perusterveydenhuollon työntekijöiden osaamisen lisäämisessä ja erikoissairaanhoitoon pääsyn helpottamisessa onkin tavattoman arvokasta. Ja erityisen merkittävää tämä työ on juuri nyt kun oma hallituksemme on leikannut merkittäviä summia kehitysyhteistyöstä. Tuen omalta osaltani tätä LSV:n työtä kaikesta sydämestäni.

Hasse Karlsson, Integrativiisen neurotieteen ja psykiatrian professori / Turun yliopisto, ylilääkäri / VSSHP Psykiatria

Marraskuun kampanjakummi Hannu Lauerma

Akuutissa vankilapsykiatrisessa työssä kohtaa 2010-luvun Suomessa yliedustuksen vakavasti ja moninkertaisesti traumatisoituneita pakolais- tai maahanmuuttajataustaisia potilaita. Heidän hoitamistaan komplisoi joskus se, että ulkomaalaislähtöisten potilaiden epäillään oletusarvoisesti satuilevan traumaattisesta taustastaan saadakseen erilaisia etuuksia. Silloin kun todennettavissa olevia faktoja on käytettävissä, ne puhuvat valitettavasti usein todellisen ja pitkällisen traumaattisen taustan puolesta.

Tässä potilasryhmässä transkulttuuriset ja kielelliset ongelmat ovat moninaisia, ja psyykkisen ahdingon kanavoituminen somaattisiksi oireiksi näyttää yleisemmältä kuin kantaväestössämme. Ilmeisesti monilla ei kokemustensa seurauksena juurikaan ole valmiina edes sanoja tunteilleen, koska tunteille ei omassa elämänhistoriassa juuri ole ollut tilaa. Osa mielenterveyden häiriöiden mm. demonologisista selityksistä, joista on ”vaihtoehtoisten hoitojen” piireissä Suomessakin kirjoitettu kirjoja 2000-luvulla, tukee syrjintää ja vahvistaa sairauden stigmaa.

Sisällissodan jälkikaiuista ja maanjäristyksistä toipuva ja lukutaidottomuuden, lapsityön ja ihmiskaupan vaivaama Nepal tarvitsee apua kyetäkseen demokratisoitumaan ja kehittymään taloudellisesti. Autettuina maan kansalaiset voivat jatkossa paremmin auttaa itse itseään. LSV:n hanke edistää mielenterveyden häiriöiden tunnistamista ja hoitoa perusterveydenhuollossa saattaa olla – paitsi humanitaarisesti arvokasta – myös arvaamattoman suureksi avuksi tässä kehityksessä.

Hannu Lauerma, Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, dosentti, tietokirjailija

Lokakuun kampanjakummi Jaana Suvisaari

Kehitysmaiden terveydenhuolto painii valtavien ongelmien kanssa, ja miljoonat ihmiset kuolevat tauteihin, jotka olisivat ehkäistävissä ja hoidettavissa. Tässä tilanteessa mielenterveys- ja päihdepalvelut jäävät viimeisiksi terveydenhuollon resursseja jaettaessa. Merkittävä ongelma on myös, että vähäisetkin resurssit käytetään tehottomasta esimerkiksi pientä väestönosaa palveleviin sairaalapalveluihin. Ei kuitenkaan ole terveyttä ilman mielenterveyttä. Mielenterveysongelmia on kehitysmaissa siinä missä Suomessakin, ja ne aiheuttavat kärsimystä, toimintakyvyttömyyttä ja yhteisöstä syrjäytymistä. Stigmaa niihin saattaa liittyä kehitysmaissa jopa enemmän kuin Suomessa.

Lancet-lehdessä julkaistiin vuonna 2011 kuuden artikkelin Global Mental Health –teemasarja. Artikkeleissa kerrottiin kehittyvien maiden mielenterveysongelmien ja –palvelujen tilanteesta ja esitettiin tapoja, joilla mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta ja laatua voitaisiin parantaa kehitysmaissa. Tiivistetysti: juuri niillä keinoilla, joita LSV:n hanke tuo Nepaliin: vahvistamalla perusterveydenhuollon osaamista häiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa, parantamalla pääsyä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja lisäämällä väestön tietoa mielenterveydestä ja siten vähentämällä mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa. LSV tekee hienoa työtä Nepalissa. Toivottavasti mahdollisimman monet suomalaiset tulevat sitä tukemaan.

Jaana Suvisaari, Tutkimusprofessori, yksikön päällikkö / THL, Mielenterveysyksikkö

Syyskuun kampanjakummit Mahesh Adhikari ja Pirjo Mäki

Maailman terveysjärjestön mukaan terveys koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Mielenterveys on tärkeä osa terveyttä. Mielenterveyshäiriöille altistaviin tekijöihin voivat kuulua sukurasitus ja esimerkiksi vanhemman masennus, raskaus- ja synnytyskomplikaatiot, varhaiset traumat, väkivalta sekä oma ja läheisten päihteiden käyttö. Vakava mielenterveyshäiriö puhkeaa usein nuoruudessa, jolloin seurauksena voi tulla syrjäytymistä.

Asiantuntemusta tarvitaan eri ikävaiheiden psyykkisten häiriöiden tunnistamiseen, arvioon ja hoitoon sekä niiden ennaltaehkäisyyn ja tutkimukseen. Suomessakin on pulaa psykiatreista, mutta puute mielenterveyshäiriöiden asiantuntijoista voi olla aivan eri tasoa kehittyvissä maissa.

Konflikteista ja maanjäristyksestä toipuvassa Nepalissa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Mielenterveyspalveluita on kuitenkin riittämättömästi. Ne ovat keskittyneet pääkaupunki Kathmanduun sekä joihinkin muihin isoihin kaupunkeihin. Mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja hoito erityisesti kylissä on haasteellista. Usein mielenterveyshäiriöistä esiintyy virheellisiä käsityksiä, mikä johtaa syrjintään. Mielenterveyshäiriö, kuten masennustila, voi jäädä huomaamatta fyysisten oireiden ja sairauksien rinnalla esimerkiksi vanhuksilla, jolloin oireita saatetaan yrittää hoitaa kipulääkkeellä ilman varsinaista psykiatrista diagnoosia. Hoitomuodoista on puutetta. Perheen tuki korostuu ja voi olla ensiarvoisen tärkeää.

LSV:n hankkeen tarkoituksena on edistää Nepalissa mielenterveysongelmien tunnistamista ja hoitoa erityisesti perusterveydenhuollossa. Lisäksi aiotaan tehdä tutkimusta. LSV tekee paikallisten kanssa arvokasta työtä, mitä meidän kaikkien kannattaa tukea.

Mahesh Adhikari, Psykiatriaan erikoistuva lääkäri ja terveystieteiden maisteri / Oulun Yliopisto ja Kokkola, Keski-Pohjanmaa

Pirjo Mäki, Psykiatrian professori ja ylilääkäri / Oulun yliopisto ja OYS; Nuorisopsykiatrian dosentti

Elokuun kampanjakummi Andre Sourander

Usein ajatellaan, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat olisivat jostain syystä vähäisempiä muissa kuin teollistuneissa maissa. Tosiasiassa monet lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät riskitekijät kuten yhteiskunnalllinen epävakaus, turvattomuus, koulutusmahdollisuuksien eriarvoisuus, perinteiseen perheeseen liittyvät muutokset, lasten kaltoinkohtelu, traumatisoituminen ja raskausaikaan liittyvät ongelmat ovat erityisen yleisiä kehittyvissä maissa ja kehitysmaissa. Erityisesti näissä maissa lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin liittyy runsaasti ennakkoluuloja, häpeää, pelkoa ja vääriä uskomuksia. Globaalisti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus on erittäin epätasaisesti jakautunut - ehkä enemmän kuin muun lääketieteen alalla. Suomessa on enemmän lasten tai nuorten psykiatriseen hoitoon erikoistuneita lääkäreitä kuin Kiinassa ja valtaosassa kehitysmaita palvelut puuttuvat kokonaan. Olemassaolevat palvelut ovat yleensä sairaalakeskeisiä, vain pienen väestöosan käytössä ja hoitotavat länsimaista kopioituja.

Mutta muutoksen tuulet puhaltavat. Ymmärrys kulttuurin ja sosiaalisen kontekstin merkityksestä lasten ja nuorten palveluita kehitettäessä on lisääntynyt ja tutkimusta tehdään muissakin kuin teollistuneissa maissa. Aikaisemmin kehitysmaiden terveyspalveluiden haasteet nähtiin puhtaasti fyysisen terveyden näkökulmasta. Nyt ja tulevaisuudessa mielenerveyteen liittyvät haasteet ovat yhä keskeisempiä. Suomalaisella lasten ja nuorten mielenterveyden asiantuntemuksella onkin tilausta kehitysyhteistyössä.

Lääkärin sosiaalisen vastuun ja nepalilaisen yhteistyötahon toteuttaman hankkeen tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon osaamista mielenterveysongelmien tunnistamisessa, hoitamisessa ja ennakkoluulojen vähentämisessä Dangin maakunnassa Nepalissa. Hanke on tärkeä, innovatiivinen ja ansaitsee täyden tuen.

Andre Sourander, Lastenpsykiatrian professori ja ylilääkäri / Turun yliopisto ja TYKS

Heinäkuun kampanjakummi Erkki Isometsä

LSV tekee mielenterveyskampanjassaan arvokasta työtä, ja olen mielelläni mukana sitä tukemassa. Tällaiset hankkeet antavat myös antajalle; ne vahvistavat ymmärrystämme maailman tilasta, ja luovat perspektiiviä omaan työhömme.

Mielenterveyshankkeen Nepalissa tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon työntekijöiden valmiuksia tunnistaa ja hoitaa tavallisia mielenterveyden häiriöitä, parantaa pääsyä psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluihin sekä lisätä tietoisuutta mielenterveydestä ja vähentää kielteisiä asenteita väestössä. Maata ovat koetelleet monenlaiset vaikeudet, konfliktit ja maanjäristykset, joten lähtökohdat eivät ole helpot. Nämä tavoitteet ovat varmasti järkeviä pyrkimyksiä paikallisissa olosuhteissa, jotka eroavat niin paljon omistamme.

Mielenterveyshanke on konkreettista kehitysyhteistyötä, jonka vaikutusten uskon näkyvän ja toivottavasti myös säilyvän. Tätä meidän on syytä tukea.

Erkki Isometsä, Psykiatrian professori, ylilääkäri / HYKS Psykiatria

Kesäkuun kampanjakummi Eila Sailas

Meistä monen elämää hyvinvoinnissa häiritsee jatkuva huono omatunto. Kotisohva tuntuu kovalta, kun jää miettimään maailman epäoikeudenmukaisuutta ja sitä, kuinka usein tämä epäoikeudenmukaisuus mahdollistaa kotisohvalla lepäilyn. Psykiatrin omatunto mustenee edelleen altruismin egoistisia motiiveja pohtiessa. Nepalissa tarvitaan kuitenkin apua heti ja nyt on mahdollisuus auttaa. Maailma ei parane fundeerauksella, vaan auttamista tarvitaan. Onneksi LSV toimii ja meistä saamattominkin voi tukea tätä työtä. Erityisen hienoa on, että LSV tukee Nepalissa mielenterveystyötä, joka jää monesti muiden asioiden jalkoihin. Eli kannatusta sohvalta LSV:n toiminnalle, olemme mukana!

Eila Sailas, Tulosyksikön johtaja / Hyvinkään Sha, Psykiatria

Toukokuun kampanjakummi Kristian Wahlbeck

Agenda2030, YK:n kestävän kehityksen ohjelma, nostaa esille mielenterveyden globaalin merkityksen. Väestön mielenterveyden edistäminen ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ovat kestävän kehityksen edellytyksiä. Itsemurhien ehkäisy edellyttää toimia köyhyyttä, syrjintää ja syrjäytymistä vastaan. Suomen hallituksen välttäessä moraalista vastuutaan köyhempien maiden kehityksen tukemisesta, kansalaisjärjestöjen rooli kehitysyhteistyössä on yhä tärkeämpi.

Kristian Wahlbeck, Kehitysjohtaja / Suomen Mielenterveysseura

Huhtikuun kampanjakummi Tapio Halla

Kun kohtaa ihmisiä, jotka ovat joutuneet elämään sodan keskellä ja jatkuvassa pelossa sekä kokemaan vaikeita traumaattisia kokemuksia, käy ilmeiseksi, että monilla ihmisillä ei ole ollut mahdollisuutta sellaiseen turvallisuuteen, joka on edellytyksenä mielen terveydelle. Masennus ja traumaperäinen stressihäiriö ovat tavallisia vaivoja kriisialueiden ihmisillä. Myös muut mielenterveyshäiriöt jäävät vaikeissa olosuhteissa hoitamatta. Pelko leimautumisesta ja puute hoitomahdollisuuksista vaikeuttaa avun saamista.

Nepalissa on paljon yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten sairastumiseen. Kidutus ja ihmisten katoaminen on ollut tavallista. Maa on myös toipumassa valtavasta maanjäristyksestä. Olosuhteiden rauhoituttua voidaan kuitenkin psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen avulla tukea ihmisten elämän asettumista raiteilleen. Kun ihmiset voivat sanoittaa ja jakaa traumaattiset kokemuksensa, niiden tuhovoima vähenee. Samalla voidaan vaikuttaa siihen, että traumaattisten tapahtumien kierre ei jatku seuraaville sukupolville. Psykiatrisen hoitojärjestelmän kehittäminen kriiseistä kärsineille maille on tärkeää ja arvokasta työtä.

Tapio Halla, psykiatrian erikoislääkäri / Tampereen kaupungin psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille

Maaliskuun kampanjakummi Kaisla Joutsenniemi

Pakolaiskriisin myötä suomalaiset ovat löytäneet uusia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä. Hyvien tekojen tekeminen lisää tutkitusti myös omaa hyvinvointia, ja moni pohtiikin miten auttamistyötä voisi jatkaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa apua tarvitseviin kohteisiin, mutta globaalia vapaaehtoistyötä voi toteuttaa myös omalta työpaikalta käsin osallistumalla LSV:n kampanjaan. LSV tekee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä paitsi mielenterveyden, myös seksuaaliterveyden edistämiseksi ja tuberkuloosin haittojen vähentämiseksi. On ilo saada tukea järjestöä, jonka jäsenet tekevät työtä suurella sydämellä.

Kaisla Joutsenniemi, Hallinnollinen ylilääkäri / HYKS Psykiatria

Helmikuun kampanjakummi Matti Holi

Lääkärin sosiaalisen vastuun hankkeessa tehdään tärkeää työtä mielenterveyden edistämiseksi Nepalin maaseudulla, missä on paljon mielenterveysongelmia, eikä juuri mitään hoitomahdollisuuksia ennen tätä hanketta. Mielenterveysongelmat ovat tavallisia kaikkialla maailmassa, mutta Nepalissa köyhyys, konflikti ja luonnonkatastrofit lisäävät niiden esiintyvyyttä entisestään. Vain murto-osa pääsee hoitoon, ja mielenterveysongelmista kärsivät kohtaavat paljon syrjintää. Hankkeessa lisätään väestön tietoa mielenterveydestä, ja koulutetaan perusterveydenhuollon henkilökuntaa hoitamaan mielenterveysongelmia. Olen mielelläni mukana tällaisen työn tukemisessa.

Matti Holi, psykiatrian toimialajohtaja, HUS

Tammikuun kampanjakummi Jyrki Korkeila

Maailmanpankin raportin mukaan mielenterveyden häiriöitä on runsaasti kehittyvissä maissa, joissa häiriöitten aiheuttama taakka tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä. Tarpeisiin suhteutettuna asianmukaista hoitoa on saatavissa erittäin vähän. Mielenterveysalan ammattilaisia ja psykiatreja saattaa olla yksi miljoonia kohti. Tästä johtuen kaikkia terveydenhuollon alan ammattilaisia tulee kouluttaa tunnistamaan häiriöitä ja vastaamaan avun tarpeisiin. Eräissä maissa tämä on tarkoittanut myös koulutuksen laajentamista perinteisille parantajille, jotta he olisivat valistuneempia ja osaisivat toimia vertaisryhmien vetäjinä. Myös väestön tietämystä tulee lisätä, jotta kehittyvissä maissa usein kehittyneitä maita tavallisempaa häpeäleimaa voitaisiin lievittää ja auttaa tunnistamaan avun tarvetta riittävän varhain. Työpäivä maailmalle projektilla lisätään mahdollisuuksia kouluttaa perusterveydenhuollon työntekijöitä ja helpotetaan pääsyä erikoissairaanhoitoon. Lisäksi väestöä valistetaan mielenterveydestä ja sen häiriöistä, jotta häpeäleimaa voitaisiin vähentää.

Jyrki Korkeila, Psykiatrian professori, Turun yliopisto